Näytetään tekstit, joissa on tunniste asu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asu. Näytä kaikki tekstit

Farkkuhamevillitys

IMG_3569-2 IMG_3562-2

Mulla oli yhtenä hauskana lauantai-iltana päällä farkkuhame, ja eräs tyyppi kommentoi sitä näin: "siis onks sulla farkkuhame, mä oon viimeks nähny sellasen jollain tyyliin ala-asteella!". Jep, yhtä yllättynyt mäkin olen ollut siitä, että siitä on tullut yksi mun tämän kesän lempparivaatteista :D Multa itse asiassa löytyy niitä jopa kaksin kappalein. Kuvittelin, että olen liian klassinen tyyliltäni farkkuhameisiin, mutta hölmöähän se on sulkea itseään pois kivoilta jutuilta vaan sen takia, ettei ne muka olisi oman tyylisiä. Sitä paitsi, sehän on ihan yhdistämisestä kiinni, miltä jokin vaate näyttää! Koska farkkuhame tuntuu mun tyyliin tosi villiltä (I know - oon ihan tylsimys), niin yhdistin sen tosi simppelisti vaan valkoiseen liehupaitaan ja consseihin. Myös Converset ovat sellainen juttu, joita en ole pitkään aikaan käyttänyt. Uskon saaneeni joskus yläaste/lukioaikoina niin pahan yliannostuksen valkoisista matalavartisista consseista, ettei niitä ole mun jaloissa sen koomin oikeastaan edes nähty. Muistan, kuinka kirjaimellisesti kulutin loppuun monia pareja näitä kyseenomaisia kenkiä, jolloin niissä oli tyyliin reikä pohjassa. Yhdessä vaiheessa mulla jopa oli ns. "paremmat valkoiset Converset" ja sitten ne kärsineemmät huonommat valkoiset Converset vähän rajumpaan menoon, kuten esim festareille :D  Nykyisin puolestaan Adidaksen, myös poikaystäväni sämpylöiksi ristimät, Stan Smithit ovat olleet mun käyttökengät numero yksi. Sämpylöille vaihteluksi conssit ovat kivan sirot, mikä tekee niistä myös mielestäni nätimmän parin muun muassa hameiden kanssa. Tässä asussa mulla oli itsellä mukava ja nätti olo!


Mitä te pidätte tästä asusta, kolahtaako teihin farkkuhameet? :)


Random faktoja musta

DSC03393-3

  • Mä kärsin aurallisesta migreenistä, johon kuuluu pelkkä auraoire. Silmissä siis välkkyy kaikki sateenkaaren värit sahalaidassa, mutta varsinaista migreenipäänsärkyä mulle ei auraoireen jälkeen tule. Sen sijaan auraoireen jälkeen olen todella väsynyt, olotila on aika sekava, sekä oire jättää jälkeensä tasaisen sitkeän pikkujomotuksen päähän. Ensimmäisen kerran auraoire pelästytti minut pahasti, mutta nykyisin kestän näköoireet siinä tiedossa, että ne poistuvat noin puolentunnin kuluessa. Onneksi en nykyisin saa kohtauksia kuin kerran kuukaudessa, jos sitäkään!


  • Mikäli se vaan on mun tahdostani kiinni, haluan tulla äidiksi ja perustaa perheen suhteellisen nuorena (moi äiti ja isi! :D). Mun mielestä mitään virallista oikeaa aikaa perheen perustamiselle ei ole, mutta itse haluan kuitenkin hoitaa kouluni loppuun ja saada vakiotyön omalla alalla ennen lasten astumista kuvioihin. Näin nuorempana haluan vielä nauttia vapaudesta ja reissaamisesta, ei tietenkään sillä, etteikö niitä perheellisenä olisi, mutta on se aina eri asia, kun on täydessä vastuussa toisesta ihmisestä.


DSC03384


  • En ole mikään maailman avoimin ihminen. Välillä mua jopa melkeen kauhistuttaa, kun jotkut puhuvat ihan lähestulkoon ventovieraille ihmisille todella avoimesti omista henkilökohtaisista asioistaan. Mä olen myös jollain tapaa melko varautunut ihminen sen suhteen, ketä päästän lähelleni. En muodosta syvää ystävyyttä helposti kenenkään kanssa, ja se vaatii multa henkisesti todella paljon antaa luottamukseni toiselle ihmiselle.


  • Yksi asia, joka rasauttaa mulla rusinat niin pahasti, ovat päivitykset/postaukset, jotka alkavat tällä klassisella ihmettelyllä: "en ymmärrä, kuinka jotkut"/"en ymmärrä ihmisiä, jotka..." + jokin todella voimakas ja putkikatseinen mielipide perään, johonkin tulenarkaan ja moninäkökulmaisuutta vaativaan asiaan. Jos. Et. Ymmärrä. Niin. Älä nyt herranjumala muodosta niin järkkymättömän voimakasta mielipidettä. Ihan älytöntä olla vahvaa mieltä asiasta, jota ei edes ymmärrä. :D


DSC03475

  • Ennen ihailin bloggaajia, joilla oli muutaman viikon välein kunnon shopping haul-vaate/asustepostauksia. Nykyisin puolestaan enemmänkin kauhistelen tällaista. En ole itsekään aikoihin toteuttanut haul-tyyppisiä postauksia, sillä yksinkertaisesti mun vaateostoksista ei enää saisi aikaiseksi sellaisia. Naureskelteenkin vähän aikaa sitten muutettuamme poikaystäväni kanssa sitä, kuinka paljon enemmän vaatteita hänellä kuin minulla, vaikka aikoinaan tilanne oli ihan päinvastainen!


  • Olen aivan päättömän rakastunut Anastasian Modern Reneissance-luomiväripalettiin. Jos mun pitäisi vain yksi luomiväripaletti tästä maailmasta valita, olisi se se - niin monipuoliset, pigmenttiset ja kaikin puolin hyvät sävyt. En esimerkiksi voisi enää elää ilman Primaveraa :D Tämän vuoksi mulla onkin kovat odotukset Anastasian uutta Subculture-palettia kohtaan, jonka markkinoille tulemista odotan. Näin oudokseltaan värit näyttivät vähän erikoisilta, mutta voi olla, että superkova edeltäjänsä vähän aiheuttaa varauksellista suhtautumista uuteen palettiin.


DSC03409-2

  • Olen aivan koukussa Sportlifen Crispy Chocolate Brownie-proteiinipatukkaan, joka menee mulla ihan herkusta. Mun ystäväni tutustutti mut tähän patukkaan, ja there's no going back :D Miten jossain näin herkullisessa voi olla vain 2 grammaa sokeria (okei, makeutusaineet.)??


  • Vähän noloa myöntää, mutta pelkään vieläkin pimeää lähes yhtä paljon, kuin pikkulapsena. Vihaan yksin nukkumaan käymistä, sillä se on ihan oikeasti musta pelottavaa. Kaikki pienetkin äänet paisuvat mun päässä ja mielikuvitus vaan laukkaa. Joskus mun on tehtävä niin, että jätän yövalon päälle ihan siihen pisteeseen asti, kun olen aivan unen rajamailla. 



Löytyykö meiltä yhteneviä juttuja?

Kesän suosikkivaatteita & pohdintaa kertakäyttöasuista

IMG_3537-3 IMG_3516-3

Mä olen viimeaikoina miettinyt jonkin verran blogien asukuvakulttuuria, ja oikeastaan sitä, kuinka paljon samat vaatteet näkyvätkään asukuvissa. Selväähän on, ettei samaa asua kuvata blogiin useampaan kertaan - sehän on jo nähty, ja se siitä. Kuitenkin joidenkin blogien kohdalla olen huomannut, kuinka blogiin kuvatuissa asuissa näkyvät vaatekappaleet/asusteet näkyvät blogissa vain niiden yksien asukuvien verran, ja niistä ei kuulu enää sen jälkeen. Ymmärrän paremmin kuin hyvin, ettei blogi ole koko todellisuus, mutta ei olisi mielestäni tavattoman hullu ajatus sekään, että bloggaaja hankkisi uusia vaatteita yhtenä syynä se, että saisi uusia vaatteita näkyviin asukuviin. Mielestäni tällainen "kertakäyttö"meininki vaikuttaa jotenkin tosi hullulta - puhutaanhan usein postauksissa kuitenkin, että juuri joku tietty vaatekappale tai asuste on se suosikki, ja siitä ei sen koomin sitten kuitenkaan enää näy eikä kuulu. Olikohan se sittenkään se suosikki...? Olen myös pohtinut sitä, toistavatko asukuvat lukijoiden mielestä liikaa itseään, jos niissä on toistuvasti samoja juttuja? Esimerkiksi tämän mun asun vaatekappaleet ja asusteet on  nähty täällä blogissa(kin) varmasti sataan kertaan, tosin erilailla yhdisteltynä vaan. Mä olen silti päättänyt pitää käytännönläheisemmän linjani, silläkin uhalla että lukijat kyllästyvät kuoliaiksi :D Nämä ovat aidosti mun lempijuttuja, ja se saa näkyä täälläkin, onhan blogi aina tekijänsä näköinen. Musta olisi vaan ihan älyttömän kummallista valita asuni sen mukaan, mitä sen osaa ei olisi blogissa aiemmin nähty.  Se tuntuisi tietyllä tapaa huijaamiselta, eikä siihen kyllä riittäisi varallisuus tai kaappitilakaan.


Mitä ajatuksia aihe teissä herättää? :) Ja kertokaa myös, mitä tykkäätte asusta!



Viimeaikaisia arkisia ilonaiheita

IMG_0914-3

 Viimeviikolla suoritettu muutto. Oli se vaan kaiken stressin ja vaivan arvoista. Olen niin onnellinen tästä uudesta kodista, varsinkin parvekkeen ja kymmenen lisäneliön vuoksi!

 Punaisen huulipunan uudelleen löytäminen. Mikä freesaakaan muuten luonnollisen meikin paremmin, kuin punaiset huulet? 

 Suloiset pienet asiakkaat. Voitaisiinko me aikuisetkin saada lapsilta palanen vilpittömyyttä? Viime viikolla sain eräältä lapselta itse poimitut pienet kukkaset, jotka ihastuttivat juurikin niiden tarkoituksen vuoksi - ilahduttaa tuntematonta ihmistä, ihan vain, koska se on kivaa. 

IMG_0786-2

 Ilmoitukset siitä, kuinka useat tutut ovat saaneet opiskelupaikan. Mulla on itsellänikin vielä tuoreessa muistissa se uskomaton fiilis siitä, kuinka omat unelmat käy toteen. Olen ollut jokaisesta ilmoituksesta niin fiiliksissä ja onnellinen näiden henkilöiden puolesta!

 Ystäväni viimein hankkima koiranpentu. Hän on aina ollut henkeen ja vereen koiraihmisiä, sekä todella pitkään ja hartaasti perehtynyt muun muassa koirien kasvatukseen ja koulutukseen. Ei voisi koira parempaan ja vastuullisempaan kotiin päästä! Puhumattakaan siitä, mikä söpöliini tämä kyseinen pentu on, en vaan kestä.

IMG_0922

 Meidän astianpesukone ei ollut toiminut täällä uudessa kodissa lainkaan, minkä ansiosta ei oltu päästy pesemään tiskejä. Olinkin työpäivän jälkeen henkisesti jo valmistautunut oikein pitkälliseen tiskaamissessioon, kunnes huomasinkin, että kone oltiin huollettu päivän aikana kuntoon. Ilahduin niin paljon!

 Uuden kodin sisustaminen ja laittaminen. Vaikka me ei ollakaan uuden sängyn lisäksi mitään isoja huonekaluhankintoja tehty eikä olla tekemässäkään, on kaiken pienemmänkin tilpehöörin vaihteleminen ja uudistaminen niin kivaa. Jospa sitä myisi muutamia vanhoja juttuja pois, jotta saisi kerrytettyä kassaa kauan haaveilemaani mustaan Hay Tray-pöytään..

IMG_0913

 Reunion ihanien blogimimmien Inkan ja Mirellan kanssa pitkästä aikaa.♥ Ei olla aikoihin hengattu kolmistaan, joten oli ihanaa päästä ihan vain höpöttelemään ja tietysti myös kuvailemaan.

 Se, että haetaan meidän pupu vihdoin hoidosta tänään. Raukka on joutunut vanhemmilleni evakkoon muuton jaloista, ja on varmaan jo ihan huolissaan siitä, mitä on meneillään :D Hauska päästä näkemään, miten se pieni hölmöläinen reagoi uuteen ympäristöön.

IMG_0780-2

Perusasua ja pohdintaa asukuvista

IMG_0841-2 IMG_0787



Ihanaa päästä kirjoittelemaan tänne pitkästä aikaa. Mä olen viimeaikoina kärsinyt pienestä inspiraationpuutoksesta. Kaikki ajatukset ovat pyörineet muutossa ja sitä edeltävässä pintaremontissa, ja tuntuu, ettei aikaa ole hirveästi muulle ollutkaan.. Flunssankin olen tässä radiohiljaisuuden aikana kerennyt sairastamaan, ja tietysti olen myös halunnut nauttia niistä vähäisistä lämpimistä kesäpäivistä, joita on tässä nyt ollut! Mutta siitä mä tässä bloggaamisessa oikestaan tykkäänkin, että teen tätä ihan omaksi ilokseni. Jos musta tuntuu siltä, että nyt energia suuntautuu muualle ja bloggaaminen ei inspiroi, silloin jätän sen vähemmälle. En haluaisi ottaa bloggaamisesta paineita, sillä se tietynlainen väkinäisyys ja sisällön vääntäminen pakon edessä paistaa kilometrien päähän. Blogi elää mun mukana ja mun tahtiini, eikä päinvastoin.



IMG_0767-2 IMG_0828
nahkatakki H&M, paita Gina Tricot, housut Dr Denim, kengät Adidas, laukku Mango

Mä olen monesti miettinyt, että viitsinkö laittaa blogiini tällaisia kuvia, joissa mulla on ihan tosi perus vaatteet, niinkuin vaikka nämä. Useasti kuulee blogeista puhuttavan, varsinkin sellaisista, joissa asukuvia tai vastaavia esiintyy, että on liian basic bitch, liian tylsä, "luulee olevansa joku uniikki lumihiutale". Mä en tiedä mitä tuohon voisi edes sanoa. Mä olen ihan tavallinen tyttö tavallisine vaatteineni, enkä jaksa yrittää olla mitenkään erikoinen. Tai siis, luulisi ainakin, että tässä mun kolmen blogivuoden aikana olisi tullut jollain tapaa selväksi, jos pyrkisin mun pukeutumisessani nimenomaan siihen erikoisuuteen ja erilaisuuteen?! Voin myös rehellisesti myöntää, että välillä mulle luo pieniä paineita se, miten joillain bloggaajilla on super trendikkäitä, ja nimenomaan niitä erikoisia ja erilaisia asukuvia kuin suoraan muotilehdistä. Rakastan kauniita kuvia, ja seuraan tällaisia bloggaajia ja heidän kuviaan mielelläni. Näistä pienistä paineista huolimatta säilytän kuitenkin mieluummin oman linjani. Kuvia otetaan niistä vaatteista, jotka mulla on just silloin päällä, eikä asukuvia varten mitenkään erityisesti "pukeuduta". En ole mikään trendiniekka, ja tykkään aika yksinkertaisista ja mukavista vaatteista, mutta pukeudun silti omasta mielestäni ihan kivasti.


Millainen on teidän suhtautumisenne asukuviin?

Keväistä off shoulderia ja itsetuntojuttuja

IMG_0066 IMG_0027-4

Me nähtiin viimeviikolla Mirellan kanssa kuvaus-, viini-, ja ruokatreffien merkeissä. Samaisella kerralla räpsäistiin myös nämä kuvat, joista tuli ihan yllättävän kivoja! Yllättävän kivoja siis siinä mielessä, kun kotoa lähdin kiiressä, en tuntenut oloani kovin kauniiksi tai hyvännäköiseksi – moni varmasti tietää fiiliksen. Pidän itseäni kyllä yleisesti kauniina ja tykkään ulkonäöstäni muutenkin, mutta etenkin viimeaikoina musta on tuntunut, että näitä epävarmuuspäiviä on mahtunut joukkoon vähän enemmän. Mutta se on elämää se, ei sitä aina voi olla oman itsetuntonsa huipulla. Sitäpaitsi, olin positiivisesti yllättänyt, miten toimivalta asu näytti kuvissa, ja näytin myös mielestäni itsekin tosi kivalta sitten loppujenlopuksi! Eikä ulkonäkö tietenkään ole kaikki kaikessa, eikä varsinkaan yksinään muodosta itsetuntoa, mutta valitettavasti kuvissa se vaan on  aikalailla pääroolissa.

IMG_0036 IMG_0063-3
paita: Gina Tricot, Housut: Vila, laukku: Bershka, loaferit: Aldo

Mirella sanoi mun mielestä ihanasti, että itseään pitää kehua ja pitää olla ylpeä itsestään. Mä jäin miettimään näitä sanoja, ja huomiota uudenlailla kiinnittäessäni havaitsin, että lyttään itseäni monesti ihan turhista asioista. Kehu otetaan vastaan kierrellen ja kaarrellen, peilin edessä tulee etsineeksi "virheitä" ja epäonnistumisista soimataan itseään. Välillä puhun aika rumasti itselleni. Mutta miksi? Miksi ei peilin edessä sen sijaan sanoisi, että "vitsi, mä näytän hyvältä tänään" tai että "hitto, se juttu meni pieleen, mutta yritän parhaani ja olen pirun hyvä tyyppi"? Tässä mulla on vielä opettelemisen paikka, mutta mitä aiempiin vuosiin vertaa, olen edennyt ihan hurjasti positiiviseen suuntaan. Sanotaan siis itsellemme niitä ihania asioita, joita toivottaisiin muiden meille sanovan. Me ollaan parhaita just näin.

IMG_0021-5
Kuvaaja: Mirella

Kertokaahan muuten vielä, mitä tykkäätte asusta? Itse ihastuin tähän kaikessa yksinkertaisuudessaan kovasti, ja tätä komboa onkin näkynyt  mun päällä viimeaikoina harva se päivä :D

Tämän hetken plussia ja miinuksia

DSC00314

+ Läpi mennyt matikantentti. Älkää saako musta väärää käsitystä, mulla on kyllä yleensä korkeampiakin tavoitteita kuin pelkkä läpipääseminen, mutta matikan kohdalla tilanne on toinen. Matikka on aina ollut mulle hirvittävän vaikeaa, ja tätä tenttiä jännitin enemmän kuin mitään koetta koskaan :D Tyyliin kyyneleet silmissä tentissä tuijotin koepaperia, kun pelkäsin etten osaa, ja elättelin mielessäni kauhukuvia, että varmaan vikanakin opiskeluvuonna istun täällä jankkaamassa sitä samaa kurssia. Mutta huh, läpi meni, täpärästi, mutta kuitenkin!! 

+ Viimeaikaiset säät. Okei, nyt kun pääsen sanomaan tämän, niin varmasti alkaa taas sataa taivan täydeltä peetä. Mutta ihan oikeasti, nämä aurinkoiset kelit ovat olleet vaan jotain niin ihanaa! Tekee mieli olla koko ajan ulkona kavereiden kanssa tekemässä jotain, ja mielialakin on korkeammalla!

DSC00308-2

+ Poikaystäväni mulle synttärilahjaksi lupaamat volyymiripset. Voi ei, tiedän niin että jään koukkuun ja saan hyvästellä omat sinttiripseni niiden jäljiltä.. :D Noh, mutta ripset on uusiutuva luonnonvara. Eikä sitä voi kieltää, etteikö etenkin kesällä ne olisi kaikessa huolettomuudessaan ihanat. Varsinkin aikaisina työaamuina on varmasti luksusta, ettei tarvitse aloittaa ripsentaivutinten kanssa sitä ainaista taistelua.

+ Nämä kuvien farkut. Kyseessä ovat Ginan Leah highwaist jeans, ja hitto, miten hyvin istuvat farkut voikaan olla. Mulla on hankalanmallinen kroppa farkkujen suhteen, ja vihaan farkkujen sovittelua yli kaiken. Ilahduinkin siis kovasti huomatessani näiden sopivan mulle hyvin, ja tykkään noista revityistä kohdista ja väristäkin ihan hulluna. Täydelliset kesäfarkut!

DSC00333

+ Kevätpukeutuminen. Kevättakit, aurinkolasit, kesäkengät.. Parhaimmillaan ulkona on näiden parin päivän aikana auringossa pärjännyt jo ihan bleiserillä. Samoin kesäkengät ovat päässeet käyttöön! Tänä keväänä oon erityisen ihastunut teräväkärkisiin loafereihin, joita oon nyt käyttänytkin viimepäivät.

+  Viimeinen lomaviikko, joka starttaa huomenna. On tehnyt niin hyvää olla rutiineista ja kaikista menoista vapaa! Tämä parin viikon kesäloma on ollut juuri sopiva hengähdys ennen kesäduuneja. Ihana ajatus, että vielä on kokonainen viikko aikaa lomailla!

DSC00316-2

- Muutama essee, jotka pitäisi palauttaa toukokuun loppuun mennessä. Olen henkisesti niin lomalla kuin olla jo voi, ja tuo deadline kuulostaa niin kaukaiselta. Totuus sitten varmasti iskee päin kasvoja myöhemmin, mutta just nyt en jaksa uhrata ajatustakaan. 

- Järkyttävä matkakuume. Haluaisin vaan niin kovasti lähteä tyyliin viikoksi jonnekin eteläisen Euroopan kohteesee, esimerkiksi Kreikkaan, Kroatiaan tai Espanjaan. Mutta nyt vielä pariin kuukauteen ei ole mahdollista lähteä, katsellaan sitten loppukesän ja alkusyksyn tienoilla, josko silloin!

DSC00320
Kuvaaja: Inka Pietilä 

- Autokoulun viimeiset vaiheet. Mua ärsyttää, että olen jättänyt asian näin viime tippaan. Ei voisi oikeasti vähempää kiinnostaa koko juttu.. Mutta ei pidä silti olla epäkiitollinen, nimittäin kakkos -ja kolmosvaiheen ajat olivat niin kortilla, että meni aika hilkulle sen suhteen, että mun kortti olisi vanhentunut ja olisit joutun aloittamaan aivan alusta :D Joten ehkä mä nyt vaan kärsin tän.

- Jokakeväiset kesäkenkien aiheuttamat hankaumat jalkoihin. Vaikka olisi kuinka loppuuntalsitut kengät, niin musta tuntuu, että mulle tulee aina jotain vaurioita jalkoihin, etenkin kantapään yläpuolelle! Niin ärsyttävää ja kivuliasta.


Mitä muuten tykkäätte asusta?


Kevätasua ja keväthöpinää

DSC01295-8 asukuva4

Me nähtiin Inkan kanssa viime perjantaina kahvittelun ja kuvailun merkeissä, ja nappaistiin siis nämäkin kuvat samaisella kerralla. Oli ihana tutustua samanhenkiseen ihmiseen, jota yhdistää sama harrastus, bloggaaminen. En millään malttaisikaan odottaa lauantaista Indiedaysin Bloggers Inspiration Dayta, johon mennäänkään sitten vähän isommalla blogimimmiporukalla! Kuten jo pari postausta takaperin mainitsinkin, en ole ennen osallistunut mihinkään blogitapahtumaan, joten tää on mulle jänskää. Ainiin muuten, mulla on niiiin kivoja uutisia ettei mitään rajaa. Mulla alkoi tänään kesäloma!! Wuhuu, tätä on odotettu, sen vaan sanon. Okei, ihan täysin lomalaisena en voi myöntää olevani, sillä vielä ensiviikolla pari tenttiä odottelevat suorittamistaan sekä yksi verkkokurssi pitäisi saada kasaan. Mutta nuo eivät ole niinkään läsnäoloa vaativia juttuja, ja ovat ohi pian. Ihan uskomattoman outo fiilis, että mun fuksivuosi oli sitten tässä. Jos nämä vuodet meinaavat juosta tätä vauhtia, niin huhhuh.. Tänä keväänä mä en ole myöskään voinut olla miettimättä viime kevättä ja sitä, miten ihmeessä revin itsestäni sen kaiken tsempin lukea pääsykokeisiin ja ravata valmennuskurssilla - olin nimittäin täysipäiväisesti koulussa  ja ison osan myös harjoittelussa samaan aikaan, sekä sen päälle tein myös töitä. Kun sisäinen motivaatio on kova ja jaksaa uskoa itseensä, pystyy vaikka mihin. Myönnettäköön, että iso lohdutus itselleni oli myös se, ettei se lukuaika kestä ikuisesti :D Isot tsemppirutistukset  siis kaikille, ketkä ovat lukukoitoksellaan nyt!Koska tällä tekstillä ei näytä olevan päätä eikä häntää, päätän tässä lopussa nyt vielä hypätä tuohon asuun. Voin muuten sanoa, että mulla oli säähän nähden tuona päivänä aivan liian vähän päällä. Malttamattomana olen kuitenkin vedellyt jo 2 viikkoa kevättakeissa, voi mua. Mä en oikein osaa sanoa pidänkö asusta vai en. Mutta tuosta puuterisen vaaleanpunaisesta sävystä osaan kyllä sanoa pitäväni ihan hurjasti, mielestäni se pukee mua tosi hyvin ja sointuu nätisti mun ihon -ja hiustenväriin!


DSC01278 asukuva1
takki ja paita H&M, housut Vila, kengät Nike, laukku Bershka

kuvaaja: Inka Pietilä

Mitä pidätte asusta?

Kevään positiivisia

IMG_0051

- Trenssikelit. Okei, nyt on ollut taas vähän viileämpää, mutta yleisesti ottaen kuitenkin se, että jo joinain päivinä pärjää ihan kevättakeilla. Jee!!

- Valon määrä. Vieläkin iltaisin hämmästelen sitä, kuinka valoisaa oikeasti etenkin iltaisin onkaan. Se piristää yleisfiilistä niin paljon, ja helpottaa tietysti kuvienkin ottamista.

- Noin viikon päässä häämöttävä kesäloma. Siis oikeasti, mihin tämä fuksivuosi oikein vierähti?!

IMG_0073-2

- Oman kehittymisen huomaaminen itselle tärkeissä asioissa. Tämä liittyy vahvasti koulupuolen juttuihin. On siistiä huomata oppivansa päivittäin uutta ja parantavansa pikkuhiljaa!

- Kutsu parin viikon päästä olevaan bloggaajatapahtumaan. Niin kivaa ja jännää päästä osallistumaan tällaiseen ja tutustumaan toisiin bloggaajiin!! Itse kun en ennen ole vastaavanlaisissa käynyt. 

- Kuivat, lumettomat kadut ja tennarit. Ja paljaat nilkat! Niin blogikliseitä että huhhuh, mutta oikeesti, kuka nyt ei ilahtuisi siitä ettei enää tarvitse painella menemään niissä iänikuisissa talvikengissä?

IMG_0030-2

- Kesätyöt. Olen todella onnellinen siitä, että pääsen töihin. 

- Kivat pläänit ihanien tyyppien kanssa. Loppuviikosta olisi suunnitelmissa muun muassa järkätä tyttöporukan kanssa pääsiäisbrunssi!

- Tämä viikko ja ensi viikko, sillä molemmat ovat vain neljän arkipäivän viikkoja!  Tämä pitkä viikonloppu ei voisi osua parempaan saumaan, sillä viime päivät ovat olleet aika intensiivisiä. 

IMG_0057-3
Trenssi Bershka, Housut Vila, Kengät Adidas, Laukku Furla

Mitä kivaa teidän kevääseen kuuluu? 



Aikuisten ystäväkirja

Nimeni on: Henna.

Jotkut tosin kutsuvat minua: Henskuksi, Henuksi ja siinä taisikin olla ne lempinimet mitä tähän kehtaan laittaa :D Rakkaalla lapsella on monta nimeä, eiks se niin mee.

Olen syntynyt vuonna 1996 eli olen siis mielestäni: 20-vuotias, eli ihan nuori vielä. Tykkään olla vielä nuori ja opiskelija, elämä on suht huoletonta ja mukavaa. Rakastan Helsinkiä, ja tykkään siitä että mun elämä kahden kaupungin välillä on aika meneväistä sorttia. Toisaalta kyllä odotan jo tietynlaista stabiiliutta ja sitä, että meillä on lapsia, oma asunto, että olen valmis opettaja ja virassa, mutta sitä aikaa kerkeää elämään niiin monta kymmentä vuotta elämästään, että nautitaan nyt tästä huolettomasta opiskelijaelämästä vielä kun voidaan. :D

Lapsuudenkotini langallinen numero: 752 alkuinen, enempää en taida muistaa.


IMG_0019-2

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Laulaja, muotisuunnittelija, prinsessa, toimittaja, opettaja.. Mulla oli mielessä paljon kaikenlaisia ammatteja, mitkä kiinnosti.

Mutta minusta tulikin: Luokanopettajaopiskelija, ja suunnitelmien mukaisesti reilun 4 vuoden päästä valmis ope.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Nukkuisin varmasti enemmän ja viettäisin enemmän aikaa rakkaiden ihmisten seurassa.

Täydellinen puoliso: Tähänhän voisi luetella vaikka minkälaisen liudan kaikkia hyviä ominaisuuksia. Näin tiivistettynä tärkeintä mulle on kuitenkin se, että kemiat käy yhteen, ja että arvomaailma sekä tulevaisuudentoiveet ovat samankaltaiset. 

Harrastan nyt: Kai tämän blogin voi laskea harrastukseksi, ja käyn myös salilla.

IMG_0058


Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta: Kyseessä varmasti vesilasilliset ja Spotifytä mulla ei ole :D Enkä ole ikinä perjantaina missään menossa (ja harvoin lauantaisinkaan). Joten tää nyt ei natsaa mun kohdalle mitenkään päin, sorry.

Noloin teeveeohjelma josta pidän: Erilaiset äidit, 4 häät Amerikassa, Suomen ihanimmat häät.. Varsinkin kaikki ohjelmat, joissa mennään naimisiin tai vauva syntyy, niin mä pillitän kotisohvalla kuin viimeistä päivää ja mietin kuinka onnellinen oon niiden ihmisten puolesta!

Bravuurini keittiössä (jos viinin lipittämistä ei lasketa): Varmaan bataattiranskikset, avocado"dippi" ja lohi. Noi ainakin menee niin rutiinilla, että tuskin osaisin mitenkään möhliä niitä.

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: Olen tosi onnellinen. Kun olen tosi surullinen. Kun olen  tosi väsynyt tai stressaantunut. Kun nään jotain tosi suloista. Kun joku sanoo jotain poikkeuksellisen ihanaa tai ikävää. Toisin sanoen olen siis todella herkkä ihminen ja itken monista syistä! Mutta en kyllä häpeä sitä yhtään, tässä kovassa maailmassa tarvitaan meitä herkkiksiä. 

IMG_0017-3

Lapsuuteni lempilelu: Varmaan mustekalapehmolelu, jonka nimi oli Väinö. Väinö oli mulle pikkuisena tosi tärkeä, ja mulle paljastui jossain vaiheessa, että mulla olikin itseasiassa kaksi Väinöä. Kai äiti oli ajatellut, että Väinön katoaminen tai hajoaminen olisi mulle niin kova paikka, että parempi hankkia varaväinö? :D Who knows.

Lempilelu nykyään: Puhelinhan se.. :D

Salainen paheeni: Facebook-ryhmien, kuten esim. Äityleiden, Naistenhuoneen tai beauty- tai sisustusryhmien idioottimaisten draamojen seuraaminen popparit kourassa. Ai että, parasta viihdettä.

Eikun se ihan oikea salainen paheeni: Sipsit ja dippi. Kumpaakaan ei oikeastaan tule ikinä varta vasten ostettua itse, mutta voi pojat se on menoa, jos jossain on niitä tarjolla. Niiden suhteen en omista minkäänlaista itsehillintää!! :D


Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut: Kun uskoo itseensä tarpeeksi ja on valmis tekemään kovasti töitä, voi saavuttaa mahdottomaltakin kuulostavia juttuja. 


IMG_0029-2

Tavoitteita vuodelle 2017

IMG_0166-4

Nyt kun ollaan jo hyvää vauhtia vuoden 2017 puolella, on tarpeellista miettiä niitä juttuja, joita haluaa tänä vuonna saavuttaa. Viime vuonna listasin näitä tavoitteita sekä omaan henkilökohtaiseen "inspiraatiokirjaani" että blogiin, ja huomasin, että menetelmä on ihan uskomattoman toimiva. Lähestulkoon kaikki ylös kirjoittamani asiat toteutuivat. Näin se vain on, että alamme vetää puoleemme hyviä asioita, kun uskallamme tosissamme tavoitella niitä ja ylläpitää positiivista mindsettiä! 

IMG_0097-3

Hyvinvointi

Viimevuonna tunsin hetkittäin laiminlyöväni omaa hyvinvointiani. Esimerkiksi pääsykoeurakka yhdistettynä kouluun ja töihin karsi esimerkiksi liikunnan, oman ja kavereiden kanssa vietetyn ajan lähes nolliin, sekä jouduin turvautumaan parin kuukauden ajan lähes joka päivä johonkin valmissalaatteihin ja muihin nopeisiin ruokiin. Mikä on tietty ihan ymmärrettävää tuollaisessa tilanteessa. Tänä vuonna haluan kuitenkin panostaa itseeni ja omaan hyvinvointiini enemmän. En tarkoita tällä nyt vaan liikuntaa ja terveellistä ruokaa - mun mielestä on äärimmäisen huolestuttavaa, jos hyvinvoinnin ylipäätään käsittää vaan fyysisellä tasolla. Enemmän aikaa kavereiden kanssa, sopivasti liikuntaa, armoa itseä kohtaan, paljon unta, terveellistä ruokaa mutta myös herkkuja, paljon rakkautta ja positiivisuutta itseä ja omaa kroppaa kohtaan. Tämä olkoon mun mantra tälle vuodelle.

Matkustelu

Tämän tavoitteen aion pitää varmasti loppuelämäni! Haluan matkustella mahdollisimman paljon aina kun vain mahdollista, sekä lähelle että kauas. Ei tarvitse lähteä minnekään tuhansien kilometrien päähän ollakseen matkalla - matkalla voi olla jo ihan vaan itselle uudessa kaupungissa täällä Suomessakin. Mahdollisuuksia ja näkemisen arvoisia paikkoja on niiiin paljon!

IMG_0146-2

Blogi

Koulun ansiosta muuttuneen elämäntilanteen vuoksi blogia on tullut vähän laiminlyötyä, mutta what can I say, mun arvojärjestyksessä koulu vaan menee edelle. Haluaisin kuitenkin palata aktiivisempaan postausrytmiin, sillä mä todella nautin bloggaamisesta ja kaikki siihen liittyvä saa mut innostumaan ja hyvälle fiilikselle! Tasapainon löytäminen voi viedä hetken, mutta siihen haluan päästä tänä vuonna blogini suhteen. 

Ostoskäyttäytyminen

Haluan jokaisen ostokseni kohdalla todella pysähtyä ja miettiä, tarvitsenko tätä, tuottaako se minulle iloa ja käytänkö rahani mieluummin siihen vai laitanko saman rahan matkakassaan? Mieluummin haluan passin täyteen leimoja ja elämän täyteen uusia kokemuksia ja näkemyksiä, kuin kodin täyteen tavaraa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään täysin askeettista elämää, mutta mieluummin sinne päin kuin toiseen ääripäähän eli materialismiin.

IMG_0169-3

ps. Loppuun pakko vielä pahoitella näiden kuvien laatua. Muutamaa päivää ennen näitä kuvia Phuketissa oli ollut aikamoiset sateet, ja kadut olivat kohdittain tosi liukkaita sateiden jälkeen. Mä tunnetusti ketteränä ja sulavaliikkeisenä naisena kaatusin heti tilaisuuden tullen ja kamera siinä mukana lentäessään otti vähän osumaa.. :D Objektiivi oli pari päivää tosi outona eikä oikein tarkentanut mitenkään fiksusti, mutta palasi loppureissusta sit kuitenkin ennalleen itsestään. Kaikki hyvin siis ainakin toistaiseksi! Mitä muuten tykkäätte tuosta asusta? Mä löysin tuon mekon muutamalla bahtilla jostain ihan random liikkeestä, mutta mun mielestä se oli vaan niin mun tyylinen ja söpö pitsihelmoineen kaikkineen!

Vuoden viimeistä

IMG_0023-3IMG_0035

Terkut tältä reissukuumeiselta tytöltä! Laukut alkaa pikkuhiljaa olla jo pakattuna ja lähtö sen kun vaan lähenee. En enää millään malttaisi odottaa ja mua jopa jännittääkin vähäsen, sillä en ole ikinä ennen käynyt Thaimaassa! Ylipäätään todella vähän olen matkustanut missään idän suunnalla, joten on ihan huippua päästä näkemään sitäkin puolta maailmasta. On niiiin paljon paikkoja missä haluaisin käydä. 2016 alkaa lähentyä loppuaan, ja mua jotenkin turhauttaa nämä välipäivät. Vaihtuispa jo vuosi! :D Väistämättä sitä alkaa kelata mielessään kulunutta vuotta ja kaikkea sen mukanaan tuomaa. Kokonaisuudessaan tämä vuosi oli mulla tosi onnistunut ja miten sen nyt oikein ilmaisisi, noh, tasainen. Asiat on rullanneet tasaisen mukavasti, eikä mitään sen shokeeraavampaa ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen, paitsi tietenkin koko vuoden kohokohta, eli unelmieni opiskelupaikan saaminen! Tänä vuonna olen ollut tasaisen onnellinen, mitä eniten tältä vuodelta toivoinkin opiskelupaikan lisäksi. Pian olisi aika listata ylös ensivuoden tavoitteita ja unelmia, sekä tietysi pysähtyä miettimään asioita, joita tänä vuonna opin elämästä ylipäätään. Mutta niistä ehkä lisää sitten myöhemmin. Aika menee ihan hullun nopeasti!

IMG_0092 IMG_0019
pipo ja huivi H&M, neulemekko Zalando, nahkalegginssit Vila, saappaat Nelly

Ja sit vielä lopuksi tästä eilisen asusta! Musta välillä tuntuu jotenkin tyhmän juhlalliselta puhua päivän asusta, nämä kun tosiaan on ihan perus rytkyt mitkä oon heittänyt viikon ajan tyyliin joka päivä niskaan. Paremminkin kyse on siis viikon, ellei jopa viikkojen asusta :D Mutta eipä se mitään, koska  ylisuureen harmaaseen neulemekkoon on ihana kääriytyä kylminä talvipäivinä. Neulemekon pehmeydelle mun mielestä kivaa vastapainoa on nahkalegginssit ja mokkaiset ylipolvensaappaat. Nämä taitavatkin olla vuoden vikat asukuvat, ja hetken päästä pukeudutaankin sitten 30 plusasteen mukaisesti. Blogikin tulee mitä todennäköisimmin hiljenemään pariksi viikoksi - reissussa en tosiaan aio käyttää aikaa koneella nyhväämiseen ja postausten kanssa taisteluun, vaan nauttia täysillä. Instaa ja snäppiä sen sijaan tulen varmasti käyttämään myös reissun aikana, molemmista mut löytää nimellä @hennnnas ! Jos musta ei enää tämän vuoden puolella kuulu, niin ihanat uudet vuodet teille kaikille, ja palaillaan sitten ensivuoden puolella reissukuulumisten parissa